Ari Vuori on toiminut leipurina 1970-luvulta ja hän työskentelee nykyisin Leipomo Rosten Oy:ssä tuotantojohtajana. Arin työura alkoi Kastun leipomossa, mutta perusteellisen opin leivonnan ammattilaiseksi hän on saanut Turun Osuuskaupan opissa Nisuleipomossa. Rostenin palvelukseen hän on tullut 1990-luvun alussa.

Leipomo Rosten on vuonna 1939 perustettu perheyritys, joka työllistää 70 henkilöä ja jonka liikevaihto on yli 10 milj€. Rosten toimii ensisijaisesti alueleipomona Varsinais-Suomessa, mutta liiketoiminta laajeni vuosi sitten kansainväliseksi tehdyn yrityskaupan myötä.
Meltovaaran suvun omistama Rosten on erikoistunut tumman ja vaalean ruokaleivän tekoon.
Tunnetuimpia tuotemerkkejä ovat Crusta-leivät ja Jurmo Saaristolaislimppu. Keski-Eurooppaan yritys markkinoi erityisesti luomutuotteita.

Ari Vuoren kertoessa työpäivästään tuli esille työn monipuolisuus, sillä esimiestehtävien lisäksi hän osallistuu tuotekehitykseen ja leivontaan. Arin mukaan koko organisaatio toimii joustavasti. Paljasjalkaisen turkulaisen perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kolme aikuista lasta ja neljä lastenlasta. Kotona Ari ei leivo, mutta hän paljastui aktiiviseksi urheilumieheksi. Hän toimi pitkään lentopallon junioritoiminnassa huoltajana ja valmentajana, mutta myös jalkapallon junioritoiminnassa erityisesti oman poikansa huoltajana. Nyt tyttärentyttären myötä hän on palannut taas lentopallon pariin.

Junioripelaajien kanssa toimiminen on ollut Arille antoisaa myös leipomotyön kannalta. Ari paljasti, että idea ruisleipä Ruisrokkiin on syntynyt nuorten aloitteesta. Joukkue toimi myös tuotteen testaajana sen kehitysvaiheen aikana. Tuotteen raaka-aineet, maku ja muoto ovat saaneet alkunsa vuoropuhelusta nuorten kanssa. Ari toikin esille, että uusien tuotteiden kehittelyssä on erityisen tärkeää selvittää kuluttajilta tuoteidean kiinnostavuus ja kuluttajien tuotteeseen liittyvät tarpeet.

Ari antoi arvokkaita vinkkejä maukkaiden ja rapeitten sämpylöiden valmistukseen. Parhaan maun ja pehmeyden sämpylöihin saa kun malttaa tehdä esitaikinan eli juuren vedestä ja jauhoista. Esitaikinaa on hyvä seisottaa huoneenlämmössä peitettynä kolmisen tuntia. Tämän jälkeen taikinaan lisätään loput raaka-aineet ja vaivataan taikina sopivan kimmoisaksi. Sämpylät kohotetaan liinalla peitettynä lämpimässä, jonka jälkeen ne paistetaan. Rapeuden varmistamiseksi uuniin voi laittaa pienen teräskulhollisen kiehautettua vettä. Kun valmiiksi kiehautettu vesi laitetaan uuniin, siitä vapautuu heti vesihöyryä. Muodostuva vesihöyry edistää sämpylöiden kohoamista ja aikaansaa rapean ja kauniin värisen paistopinnan. Sämpylät paistetaan 200 - 220 asteen lämmössä ja loppuvaiheessa uunin lämpöä voi alentaa 190 asteeseen. Lisämakua ja ulkonäköä sämpylöihin saa kun pinnalle ripottelee erilaisia siemeniä ja vaikkapa hiutaleita.